Mikä on taiteen alkuperä? Onko sillä merkitystä nykytaiteelle? Miksi kivikauden ihmiset esittivät taidetta luolissa, joissa eivät itse asuneet? Oliko tämä todella taiteen alkuperä? Tekikö homo erectus taidetta? Oliko neandertalinihmisellä ajatusta taiteesta tai dinosauruksilla taiteeseen verrattavaa yhteiselämää? Tällaisia kysymyksiä kysyy Joonas Pulkkisen kuratoima Lascaux-näyttely kysyy.
Saastamoisen säätiön tukema näyttely on nähtävissä Oksasenkatu 11:ssä 8.–27.8.2025.
Näyttelyn taiteilijat: Petra Aaltola, Dylan Ray Arnold, Océane Bruel, Tatu Engeström, Miklos Gaál, Liisa Karintaus, Arvid Staaf
Näyttelyn kuraattori: Joonas Pulkkinen
Avajaiset torstaina 7.8. klo 18–21
Avoinna ti 12–17, ke–su klo 12–18, la–su klo 12–16
” There seems to be a visual convention that existed well before Baywatch,” –Werner Herzog.
Mikä on taiteen alkuperä? Onko sillä merkitystä nykytaiteelle? Miksi kivikauden ihmiset esittivät taidetta luolissa, joissa eivät itse asuneet? Oliko tämä todella taiteen alkuperä? Tekikö homo erectus taidetta? Oliko neandertalinihmisellä ajatusta taiteesta tai dinosauruksilla taiteeseen verrattavaa yhteiselämää?
Lascaux’n vuonna 1940 löydetyt luolamaalaukset tai Chauvet’n kivivyöryltä vuonna 1994 avattu luola Ardechechessa ovat kiinnostaneet eri alojen tutkijoita ja ihmisiä herättämillään kysymyksillä kivikauden ihmisestä. Ne eivät kerro ainoastaan elinolosuhteista, vaan ne ovat ensimmäisiä taidegallerioita. Luolissa on otettu huomioon seinämien ominaisuudet sekä taiteen esittäminen, johon on käytetty tulta apuvälineenä.
Filosofi Walter Benjaminia seuraten taiteen alkuperä on taiteen kulttiarvossa, rituaaleissa ja seremonioissa, joissa yhdistyvät yhteisölliset ja yksilölliset elämän sisällöt. Ennen uskontoelämää taiteella ei ollut erityistä esineluonnetta. Taiteen rituaalinen ja ihmiset yhteen kokoava luonne, kulttiarvo, on taiteen esineluonnetta alkuperäisempää perua.
Georges Bataillen mukaan Lascaux’n maalaukset ilmentävät taiteen ja erotiikan välistä yhteyttä, alkukantaista voimaa. Kivikaudella eri paikoissa toistuvat venus- ja fallos-aiheet antavat väitteelle perusteita, mutta toisaalta kyse ei ole pelkästä primitiivisyydestä. Luolien maalauksessa on läsnä ihmisen suhde luontoon ja kuoleman uhmaamiseen, ja jo kivikauden ihminen katsoi taidetta yhdessä ja pystyi kehittämään käytäntöjä taiteen esittämiseksi. Lascaux-näyttely on seitsemän nykytaiteilijan kunnianosoitus taiteen alkuperäiselle ihmeelle, ”kivitaiteelle” sekä taiteen ja elämän välisille yhtäläisyyksille ja eroille.
”Yabba dabba doo!” – Retu Kivinen
Näyttelyyn liittyvät tapahtumat
Taiteiden yönä 14.8 näyttelyn kuraattori Joonas Pulkkinen keskustelee arkeologi FT Liisa Kunnaksen kanssa otsikolla ” Tulkintoja ja taidetta alkuhämäristä” kello 18.30 lähtien. Kello 20.00 kuraattorin kierros näyttelyyn ja runoelma ”Ensimmäinen taiteiden yö”.
20.8 Rab-Rab Pressin Sezgin Boynik luennoi e-fluxin journalissa julkaistuun esseeseen ”Agit Punk Form” (#154) liittyen punk primitivismin poliittisista näkökulmista kello 18.00 lähtien.
Lopettajaistapahtuma 27.8.2025. Sami Santanen esittelee Lascauxn paikkaa Georges Bataillen tuotannossa otsikolla ”Lascaux ja muodonmuutos. Bataille luolassa” kello 18.00 alkaen. Galleria auki 20.00 asti.
