Tämä tarina alkaa Herman Saastamoisesta, joka perusti sekatavarakaupan Kuopioon vuonna 1876. Vuosien saatossa kauppa kasvoi menestyksekkääksi monialayritykseksi, joka toimi puunjalostuksessa, metalliteollisuudessa sekä tukkukaupassa ja vähittäiskaupassa. Hermanin imperiumin perivät hänen kolme poikaansa: Armas, Yrjö ja Onni Saastamoinen. 1950- ja 1960-luvuilla Onnin tytär Liisa (os. Saastamoinen) ja hänen puolisonsa Osmo P. Karttunen olivat yrityksen kolmannen sukupolven johtajia. Yhdessä he perustivat Saastamoisen säätiön vuonna 1968. Suvun nimi elää edelleen säätiön kautta, jota johtavat Liisan ja Osmo P. Karttusen jälkeläiset ja heidän perheensä suoraan alenevassa polvessa.
Herman Saastamoinen. Kuva: Aug. Schuffert.
Saimaan kanava avattiin vuonna 1856. Tämä merkitsi tärkeää parannusta Itä-Suomen teollisuudelle ja kaupalle, sekä suoraa meriyhteyttä Viipuriin ja maailmalle. Koko Savo heräsi kanavan avaamisen myötä vilkkaaseen taloudelliseen toimeliaisuuteen, ja kun Itä-Suomen kaupungeille oli sallittu myös ulkomaankaupan harjoittaminen, kasvun mahdollisuudet näyttivät lähes rajattomilta. Kuopioon saapui vuosikymmenen taitteessa nälän runtelemilta syrjäseuduilta runsaasti nuorukaisia haaveenaan kauppiaan ammatti.
Kotikonnuiltaan Pielaveden Vuonamosta Kuopioon työnhakuun lähti myös nuori Herman Saastamoinen. Ajatus kauppiaan urasta kypsyi nuoren miehen mielessä vähitellen hänen työskennellessään apulaisena Christian Hiltusen puodissa. Kauppiaan ura mielessään hän opetteli lukemaan, laskemaan, laatimaan kirjanpitoa sekä laatimaan kauppasäädöksiä. Haave omasta kauppaliikkeestä toteutui vuonna 1876, kun hän osti J. P. Lappalaisen tavaravaraston ja myymälän Kuopion torin varrelta. Näin Saastamoisen perheyritys oli saanut alkunsa.
Perheyhtiöstä perhesäätiöksi
Saastamoisen säätiön tausta on Saastamoinen Oy -nimisen perheyrityksen varallisuudessa. Kauppaneuvos Herman Saastamoisen vuonna 1876 perustama perheyhtiö oli 1900-luvun tunnetuin kuopiolainen liikeyritys.
Kuopion torin kulmalla sijainneesta pienestä sekatavaraliikkeestä kehittyi 1900-luvun aikana mekaanista metsäteollisuutta sekä tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittava kansainvälinen monialayritys.
Suomalaiset muistavat Saastamoisen ennen kaikkea maailman suurimmasta lankarullatehtaasta, Sasmox-levystä ja Hermannin herkku -vehnäjauhoista. Perheyhtiön jäseniä oli mukana valtioneuvostossa, eduskunnassa, ulkoasiainhallinnossa sekä lukuisissa luottamustehtävissä eri yrityksissä, järjestöissä ja yhdistyksissä.
Sadan vuoden ikään ehtineen perheyhtiön toiminta päättyi vuonna 1996. Sen perintö jatkaa elämäänsä vuonna 1968 perustetun Saastamoisen säätiön muodossa. Kauppaneuvos Herman Saastamoisen pojantytär Liisa Karttunen ja hänen miehensä Osmo P. Karttunen perustivat säätiön vuonna 1968 viemään suomalaista yhteiskuntaa eteenpäin tieteen ja taiteen keinoin. Säätiön perustajat toimivat aikanaan aktiivisesti myös Kuopion Korkeakoulun eli nykyisen Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion taidemuseon aikaansaamiseksi.
Syvänniemen tehdas 1920-luvulla. Kuva: ELKA.
