Sarjan avaavassa keynote -luennossa Apulaisprofessori Astrid Huopalainen korosti, että luovuus ja yrittäjyys eivät ole vastakohtia, vaan toisiaan ruokkivia voimia. Hän nosti esiin kolme keskeistä kasvualuetta Pohjoismaisille luoville aloille; uudet liiketoimintamallit, joissa ideoita ja materiaaleja yhdistellään rohkeasti, elämystalouden vahvistuminen, jossa pohjoismainen esteettisyys ja kestävyys nousevat kilpailuvaltiksi ja BIZ + ARTS -innovaatio, jossa taiteellinen ajattelu kohtaa liiketoiminnan ja teknologian. Huopalainen painotti lisäksi identiteettiin ja tarinankerrontaan perustuvaa näkyvyyttä – elintärkeää globaalissa huomioekonomiassa.

Kööpenhaminan keynote-puhuja, PORTIAn perustaja Ana Kristiansson, haastoi luovan alan ammattilaisia hyödyntämään teknologiaa – erityisesti tekoälyä – tavalla, joka vahvistaa inhimillisyyttä, tarkoitusta ja vastuullisuutta. Hänen käytännöllinen ACTION-kehikko ja Authentic Design Spiral -metodi auttoivat osallistujia viemään ideat systemaattisesti kohti innovaatioita, jotka kumpuavat omasta arvopohjasta.

Tukholmassa professori Emma Stenström tarkasteli luovia aloja kompleksisena ekosysteeminä, jossa heikot siteet, rajojen ylitys ja uteliaisuus synnyttävät innovaatioita.
Hän muistutti, että alan todellinen taloudellinen arvo on pitkään ollut aliarvioitua, ja että tulevaisuuden kasvu syntyy järjestelmätason yhteistyöstä – ei yksittäisistä onnistumisista.

Oslossa järjestetty paneelikeskustelu nosti esiin ajatuksen, että epävarmuus ei ole luovalle alalle uhka, vaan strateginen resurssi. Arkkitehti Kjetil Trædal Thorsen, taiteilija Ingrid Bjørnov ja media-alan yrittäjä Fredrik Fottland kuvasivat, kuinka uran käännekohdat ja sattuma voivat toimia polttoaineena rohkealle kasvulle.

Päätöskeynoten puhujat, Hilary Carty (Clore Leadership) ja Kaisa Rönkkö (Sibelius-Akatemia), korostivat inhimillisten arvojen ja hyvinvoinnin merkitystä luovan työn tulevaisuudessa, tarvetta Nordic–Baltic -yhteistyölle ja yhteiselle ”Nordic wavelle” taiteen roolia, sekä taloudellisena että demokraattisena voimavarana. Rönkkö painotti, että ihmislähtöinen luovuus on alueen todellinen kilpailuetu aikana, jolloin teknologia skaalautuu nopeammin kuin etiikka.

Kokonaisuutena Creative Ventures -sarja tarjosi osallistujille liiketoiminnan, rahoituksen ja suunnittelun käytännön työkalujen lisäksi tukea identiteettityöhön ja tarinankerrontaan, konkreettisia esimerkkejä pohjoismaisesta artpreneurshipista, ammattilaisverkostoja, jotka jatkuvat tapahtumien jälkeen ja mahdollisuuden kehittää uusia yhteistyökonsepteja yli maarajojen.

Creative Ventures -kokonaisuus osoitti, että Pohjoismaat ja Baltia voivat nousta globaalisti merkittäväksi luovan talouden voimaksi, jos taiteellinen osaaminen, yrittäjyys, teknologia ja alueellinen yhteistyö yhdistetään systemaattisesti.

Lue lisää ohjelmasta Aalto EE:n nettisivuilla täältä tai tästä kooste-esitteestä.