Startup Refugeesin Helsingin toimiston aulassa ryhmä kansainvälisiä osaajia nauraa hermostuneesti verkostoitumisbingon äärellä ja pohtii suomalaisen verkostoitumisen kirjoittamattomia sääntöjä. Milloin tuntematonta henkilöä on soveliasta lähestyä? Onko se ystävällisyyttä vai toisen henkilökohtaiseen tilaan tunkeutumista? Parin metrin päässä pienessä neuvotteluhuoneessa ukrainalainen ohjelmistoinsinööri ja nigerialainen data-analyytikko harjoittelevat yhdessä tulevia työhaastattelujaan varten. He kuuntelevat toistensa vastauksia ja antavat palautetta toisilleen uraohjaajan ohjauksessa.

Tilanne kuvastaa laajempaa haastetta: paikkansa löytäminen uusilta työmarkkinoilta ei riipu pelkästään mukana tuoduista taidoista. Yhtä tärkeää on ymmärtää toimintaympäristöä, rakentaa itseluottamusta ja suhteita sekä saada tilaisuuksia oman osaamisen käyttämiselle. Monille kansainvälisille osaajille uran rakentamiseen Suomessa liittyy turhauttava ristiriita. Voi olla koulutusta, kokemusta ja motivaatiota, mutta jalan saaminen oven väliin on silti vaikeaa.

Tarvittava pätevyys on vain osa sitä, mikä avaa ovia. Yhtä paljon merkitystä voi olla sillä, ymmärtääkö rekrytointikäytäntöjä, osaako kertoa osaamisestaan tavalla, jonka työnantajat tunnistavat, onko verkostoja ja onko saanut ensimmäisiä kokemuksiaan suomalaisesta työympäristöstä. Vasta maahan muuttaneelle näiden asioiden rakentaminen vie aikaa.

Tätä kuilua Startup Refugeesin SkillUp-hanke pyrkii kuromaan umpeen. Saastamoisen säätiö myönsi hankkeelle 100 000 euroa vuodelle 2026.

Taitoja, itseluottamusta ja verkostoja

Startup Refugees on jo yli kymmenen vuoden ajan tukenut pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muita kansainvälisiä osaajia työllistymisessä ja yrittäjyydessä Suomessa. Järjestö tuo yhteen työnhakijoita, työnantajia ja kumppaniverkostoja. Työn painopiste on käytännön reiteissä työelämään.
SkillUp on huhtikuussa 2026 käynnistynyt vuoden mittainen hanke, joka yhdistää käytännön työelämätaitojen koulutusta, digitaalista oppimista, yksilöllisesti räätälöityä uraohjausta ja mahdollisuuksia ammatillisten verkostojen rakentamiseen. Osallistujat työstävät oikeita työpaikkailmoituksia, kehittävät CV:itään ja hakemuksiaan, perehtyvät suomalaisen työelämän sääntöihin ja käytäntöihin sekä harjoittelevat haastattelu- ja rekrytointitilanteita. Ala- ja digikoulutukset auttavat kehittämään osallistujien ammatillisiin tavoitteisiin liittyvää osaamista. Yksilöllisen ohjauksen ansiosta tuki voidaan sovittaa kunkin osallistujan henkilökohtaiseen tilanteeseen.

Eräässä tuoreessa digikoulutuksessa 26 osallistujaa perehtyi projektinhallintaan ja ketteriin menetelmiin kartuttaen käytännön osaamista, josta on hyötyä sekä työpaikalla että työnhaussa. Palautteessaan osallistujat nostivat esiin konkreettisia oppeja projektinhallinnan sanastosta ja haastatteluihin valmistautumisesta aina siihen, miten Suomessa tunnistetaan piilotyöpaikkoja.

Muu toiminta keskittyy kysymyksiin, joita on vaikea oppia mistään käsikirjasta: Miten omasta aiemmasta kokemuksesta kerrotaan suomalaisessa rekrytointiprosessissa? Mitä työnantajat odottavat haastattelussa? Miten ammatillisen keskustelun ylipäätään aloittaa, kun Suomessa ei vielä ole verkostoja? Suuri osa oppimisesta tapahtuu osallistujien kesken: he harjoittelevat yhdessä, jakavat kokemuksiaan ja kontaktejaan sekä tapaavat muita, joilla on samanlaisia haasteita.

Monella osallistujalla on mukanaan jo vuosien koulutus, työkokemus ja asiantuntemus. SkillUp auttaa heitä tunnistamaan osaamisensa, viestimään siitä uusilla työmarkkinoilla ja rakentamaan suhteita, joiden avulla olemassa olevat taidot voivat muuttua mahdollisuuksiksi.

Rohkaisevia tuloksia

SkillUp-hanke on vielä alkuvaiheessa. Huhtikuussa 2026 käynnistyneen hankkeen pitkän aikavälin vaikutuksia työllistymiseen, koulutukseen ja yrittäjyyteen on vielä liian aikaista mitata. Ensimmäinen osallistujapalaute antaa kuitenkin rohkaisevia merkkejä. Vastauksista näkyy selvä muutos epävarmuudesta suomalaisen työelämän ja haastattelukäytäntöjen suhteen kohti vahvempaa itseluottamusta ja valmiutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Vastaajista 88,9 prosenttia kertoi ammatillisen itseluottamuksensa vahvistuneen, ja osallistujat arvioivat tapaamisten hyödyllisyyden keskimäärin arvosanalla 9,3/10.

Itseluottamusta voi olla vaikea mitata työpaikan saamisen kaltaista konkreettista tavoitetta vasten, mutta sillä on merkitystä. Toistuvat työhakemukset ja hylkäykset voivat saada ihmisen epäilemään, arvostetaanko aiempa koulutusta ja kokemusta uusilla työmarkkinoilla. Kyky tunnistaa omat vahvuutensa, kertoa niistä selkeästi ja lähestyä työnantajia itsevarmemmin on tärkeä askel eteenpäin.

Hankkeen pidemmän aikavälin tavoite ulottuu yksilötasoa pidemmälle. Auttamalla ihmisiä hyödyntämään jo olemassa olevaa osaamistaan ja kokemustaan hanke pyrkii ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä, tukemaan nopeampaa kotoutumista ja edistämään monimuotoista suomalaista työelämää.

Ei vain taitoja vaan myös mahdollisuuksia

Yksi opetus käy yhä selvemmäksi: koulutukset ja työpajat eivät yksin riitä. Kansainvälisellä työnhakijalla voi olla hyvä käsitys omasta osaamisesta, ja silti häneltä voivat puuttua paikalliset verkostot, käytännön kokemus tai kontaktit, joiden avulla hän pääsisi osoittamaan osaamisensa.

”Suppeat ammatilliset verkostot, kielivaatimukset ja työnantajien epäröinti kansainvälisen kokemuksen tunnustamisessa voivat luoda esteitä. Eivät siksi, että lahjakkuudesta olisi pulaa, vaan koska oikeisiin mahdollisuuksiin on edelleen vaikea päästä käsiksi”, sanoo Startup Refugeesin Head of Business & Skills Development Arkan Aal-Owayef.

Kyse on myös siitä, miten hyvin Suomi tunnistaa ja hyödyntää osaamista, jota täällä jo on. Kun koulutetut ja kokeneet ihmiset ovat pitkiä aikoja työelämän ulkopuolella, tietoa ja potentiaalia jää käyttämättä. Pääsy verkostoihin, työpaikoille ja käytännön kokemuksen pariin voi muuttaa tämän. Yksi ammatillinen kontakti voi johtaa uuteen kontaktiin. Oikea projekti voi tuoda ensimmäisen suomalaisen suosittelijan. Keskustelu mentorin kanssa voi antaa näkemystä alasta, johon on vaikea saada otetta ulkopuolelta.

”Tapaamme osaavia tulijoita, jotka olisivat valmiita antamaan panoksensa mutta joutuvat odottamaan ensimmäistä tilaisuuttaan Suomessa. Kun heidän osaamisensa jää käyttämättä, Suomi menettää innovaatioita ja talouskasvua. Kun taas avaamme ovia verkostoihin ja käytännön kokemukseen, yksilöt saavat itseluottamusta ja itsenäisyyttä, työnantajat tärkeää osaamista ja koko yhteiskuntamme vahvemman ja kilpailukykyisemmän työvoiman”, sanoo Startup Refugeesin toimitusjohtaja Aicha Manai.

Saastamoisen säätiön tuen ansiosta SkillUpia voidaan tarjota maksutta ja digitaalista oppimista voidaan yhdistää resursseja vaativampiin tukimuotoihin, kuten yksilöohjaukseen, työpajoihin, rekrytointiharjoituksiin ja mentorointiin. Tuki luo myös jatkuvuutta: yksittäisen koulutuskerran sijaan SkillUp voi tukea osallistujia eri vaiheissa, ja Startup Refugeesilla on tilaa kehittää ohjelmaa sitä mukaa, kun tiimi oppii lisää osallistujien työmarkkinoilla kohtaamista esteistä.

”Saastamoisen säätiön näkökulmasta hanke tarttuu kysymykseen, joka on helppo kuvata mutta vaikeampi ratkaista: työmarkkinoilla olevat ihmiset eivät saa tilaisuutta päästä hyödyntämään taitojaan työelämässä. SkillUp-hanke tavoittaa ihmisiä, jotka jäävät nykyisten palveluiden ulkopuolelle. Palvelu hyödyttää sekä työnhakijaa että suomalaista yhteiskuntaa”, sanoo Saastamoisen säätiön hallituksen jäsen Kalvin Karttunen.

Oppimisesta käytännön kokemukseen

SkillUpin seuraavassa vaiheessa lähestymistapaa viedään pidemmälle painottamalla entistä vahvemmin ammatillisia verkostoja ja käytännön kokemusta.

Tuleva IT-mentorointiohjelma yhdistää kansainvälisiä teknologia-alan osaajia Suomessa työskenteleviin kokeneisiin ammattilaisiin. Mentori–aktori-pareilla on mahdollisuus vaihtaa tietoa, keskustella suomalaisesta työelämästä ja rakentaa ammatillista suhdetta pidemmän ajan kuluessa. Valitut osallistujat pääsevät lisäksi hackathoniin, jossa tiimit ratkovat oikeita liiketoiminnan haasteita yhdessä yritysten kanssa. Todellisen haasteen parissa työskentely antaa osallistujille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä ammatillisessa ympäristössä, näyttää mitä he voivat tuoda pöytään ja rakentaa suhteita, jotka voivat jatkua ohjelman päätyttyä.

SkillUp järjestää myös käytännönläheisiä tekoäly- ja digitaitojen työpajoja, joissa keskitytään siihen, miten osallistujat voivat hyödyntää uusia työkaluja tehokkaasti työssä ja työnhaussa. Suomalaiseen työelämään ja rekrytointiin liittyvät koulutukset sekä yksilöllinen uraohjaus jatkuvat koko hankkeen ajan.

Suomalaiseen työelämään ei ole yhtä ainoaa reittiä. Joillekin osallistujille seuraava askel voi olla työpaikka, toisille lisäkoulutus ja joillekin yrittäjyys. SkillUp auttaa tekemään näistä askelista mahdollisia ja varmistaa samalla, ettei ihmisten mukanaan tuomaa kokemusta ja osaamista sivuuteta matkan varrella.