Saastamoisen säätiö tukee Itä-Suomen yliopiston kestävyysoikeuden ja -talouden tutkimusta 1,7 miljoonalla eurolla vuosina 2024–2028. Tuki mahdollistaa tutkimuksen, joka edistää luonnon ja yhteiskunnan yhteiselon rakentamista oikeudenmukaisella ja taloudellisesti kestävällä tavalla.
Talous ja ympäristö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa, mutta niiden lainalaisuudet eroavat toisistaan perustavanlaatuisesti. Siinä missä talous voi mukautua muuttuviin tilanteisiin, ympäristön biologiset prosessit noudattavat omia ehtojaan. Itä-Suomen yliopiston kestävyysoikeuden ja -talouden tutkimus selvittää näitä riippuvuuksia luomalla teoreettista ja käytännönläheistä tietoa.
Yksi keskeisimmistä keinoista ymmärtää näitä riippuvuuksia on Suomeen soveltuvan ekologisen FINGREEN-makrotalousmallin kehittäminen. Työ kytkeytyy laajempaan SISU-tutkimuskonsortioon, joka keskittyy kohtuusratkaisuihin kestävän ja oikeudenmukaisen vihreän siirtymän edistämiseksi.
FINGREEN-makrotalousmalli yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena
Perinteiset makrotalousmallit eivät ole ottaneet tarpeeksi huomioon talouden aiheuttamia vaikutuksia ympäristöön ja ympäristön muutosten vaikutuksia talouteen. Uusi malli laajentaa tarkastelun kattamaan sekä ilmastopäästöt että biodiversiteettivaikutukset, syventäen ymmärrystä talouden ja luonnon välisistä riippuvuuksista. Mallin tavoitteena on toimia päätöksenteon työkaluna, jonka avulla voidaan ymmärtää erilaisten politiikkatoimien vuorovaikutuksia osana kestävyyssiirtymää. Erityisen tärkeää on kyetä arvioimaan, kuinka luonnon ennallistaminen ja kohtuusratkaisut voitaisiin mahdollistaa tarvittavan laajassa mittakaavassa. Suomessa FINGREEN-mallia kehitetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa niin, että siitä olisi jatkossa hyötyä lisätyökaluna ministeriöille.
”Tutkimme keinoja turvata ihmisten ja ympäristön hyvinvointi talouskasvusta riippumatta. Tällä tavalla voimme avata uusia mahdollisuuksia niin politiikantekijöille, yrityksille kuin kansalaisillekin”, tiivistää Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Teemu Koskimäki. Hän koordinoi tutkijaryhmää, joka soveltaa FINGREEN-mallia Suomen oloihin sekä johtaa yliopistojen välistä kohtuusratkaisujen tutkimusryhmää, joka etsii ratkaisuja kestävyyshaasteisiin kohtuuden kautta.
FINGREEN-mallin sovituksen lähtökohtana toimii Pisan yliopistossa kehitetty EUROGREEN-malli. Kansainvälistä huomiota herättänyttä mallia ollaan soveltamassa kestävyysajattelun tueksi myös Ranskassa, Italiassa, Brasiliassa ja Saksassa. Itä-Suomen yliopiston tutkijat tekevät tiivistä yhteistyötä osana kansainvälistä tutkimusryhmien verkostoa.
”Mitä useampi maa sisällyttää kohtuusratkaisut ja ympäristöajattelun osaksi päätöksentekoaan, sitä suurempi on positiivinen vaikutus planeettamme kantokykyyn ja tulevien sukupolvien hyvinvointiin”, toteaa Teemu Koskimäki.
Käytännön sovelluksena virtavedet: vaihtosuhteet näkyviksi
Siinä missä FINGREEN tarkastelee kestävyyttä koko kansantalouden tasolla, Itä-Suomen yliopiston kestävyystutkimus ulottuu myös konkreettisiin paikallistason haasteisiin. Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja Antti Iho tutkii vesistöjen ennallistamisen, vesivoiman biodiversiteettiin kohdistuvien vaikutusten sekä vaellusesteiden purkamisen taloudellisia ja ekologisia vaikutuksia erityisesti virtavesiekosysteemeissä.
Iho on mukana maa- ja metsätalousministeriön koordinoimassa NOUSU-ohjelmassa, jonka tavoitteena on pysäyttää vaelluskalakantojen geneettinen heikkeneminen ja mahdollistaa kalojen luonnonkierto esimerkiksi ostamalla ja purkamalla pieniä vesivoimaloita sekä ennallistamalla virtavesiä. Ohjelmassa on käytössä päätöksentekoa tukeva taloudellisen arvonmäärityksen mittaristo.
Ihon tutkimustyö tekee eri ratkaisujen väliset vaihtosuhteet näkyviksi ja auttaa päätöksentekijöitä hahmottamaan, mitä kussakin skenaariossa menetetään ja mitä saadaan. Kun pieni vesivoimala puretaan, mallinnus auttaa ymmärtämään, mitä tapahtuu yksityistaloudellisesti, miten se vaikuttaa sähköverkkoon ja mitä hyötyjä siitä koituu luonnolle. Iho on itse mukana NOUSU-kohteiden neuvotteluissa selvittämässä, kuinka arvokkaista kohteista milloinkin puhutaan. Kyse on paitsi lähestymistavan jatkuvasta käytännön kehittämisestä, myös strategisesta yliopistotutkimuksesta, joka viedään suoraan yhteiskunnallisen päätöksenteon ytimeen.
”Virtavesien ennallistaminen on lopulta elämän ja kuoleman kysymys. Ihmisten ja yhteiskuntien selviytymisessä on kyse siitä, miten pystymme suhtautumaan väistämättömään muutokseen ja sopeutumaan siihen”, Antti Iho painottaa.
Saastamoisen säätiön tuki kestävyysajattelun ytimessä
Kestävyysoikeuden ja -talouden tutkimus vaatii päämäärätietoista sitoutumista. Saastamoisen säätiön tuki on keskeisessä roolissa paitsi ekologisen makrotalousmallin kehittämisessä myös laajemman tutkimusstrategian rakentamisessa.
Hankkeen tieteellisenä tavoitteena on kehittää kunnianhimoinen menetelmällinen kokonaisuus kestävyyden mikro- ja makrotaloudellisten sekä oikeudellisten liikkumavarojen arviointiin sekä tarkastella, miltä kestävään hyvinvointiin keskittyvä ja luontoa ennallistava talousjärjestelmä voisi näyttää. Tuen ansiosta Itä-Suomen yliopistossa tehtävä tutkimus pystyy vastaamaan paremmin yhteiskunnallisiin tarpeisiin.
”Maailman muuttuessa on tärkeää, että yhteiskunnalliset instituutiot eivät jarruttaisi muutosta, vaan tukisivat reilua siirtymää. Ilman Saastamoisen säätiön pitkäjänteistä sitoutumista tieteellinen tutkimuksemme ei olisi samalla tasolla mahdollista”, kiteyttää Antti Iho.
