EMMAssa avautuva Nykyaikaa etsimässä on laaja kansainvälinen nykytaiteen katselmus, joka syventyy taiteen kautta teknologian täyteiseen todellisuuteemme ja teknologian vaikutukseen siihen, ketä olemme. Näyttelyyn on kutsuttu 16 kansainvälistä nykytaiteen visionääriä, jotka pohtivat taiteessaan luonnon ja teknologian sekä inhimillisen ajattelun ja tekoälyn välisiä suhteita. Nykyaikaa etsimässä avautuu yleisölle lauantaina 27. elokuuta 2022.
Teknologia nähdään joskus vastakohtana luonnolle, tai tekoäly uhkana ihmisyydelle. Nykyaikaa etsimässä -näyttelyn taiteilijoille teknologia näyttäytyy suurimmaksi osaksi mahdollisuutena luoda uudenlaista taidetta sekä työkaluna tuoda näkyväksi asioita, jotka voivat viedä meitä eteenpäin luontosuhteemme monipuolistamisessa sekä itseymmärryksessä. EMMAn intendentti Arja Millerin ja amanuenssi Ingrid Ormanin kuratoiman elämyksellisen kokonaisuuden lähtökohtana on ollut ihmisen, teknologian ja luonnon välinen monisyinen vuorovaikutus. Moni näyttelyn taiteilija kääntää katseemme paitsi tekoälyn mahdollisuuksiin, myös luonnosta löytyviin muihin älykkyyksiin.
”Taiteilijoilla on erityinen kyky ajatella totuttujen mallien ulkopuolelta, ja siksi on erityisen kiinnostavaa kääntyä heidän puoleensa etsiessämme uusia näkökulmia omaan aikaamme,” näyttelyn kuraattorit toteavat. ”Näyttelyyn valitut taiteilijat käsittelevät nykypäivän ilmiöitä taidetta, teknologiaa ja tiedettä yhdistävien prosessien kautta. Kaikki näyttelyn teokset ovat kuitenkin elämyksellisiä, eikä niiden kokemiseen tarvita entuudestaan teknologian ymmärrystä.”
EMMAssa nähdään vaikuttava ja monimuotoinen kokonaisuus teoksia taiteilijoilta Refik Anadol, Dora Budor, Sougwen Chung, Heather Dewey-Hagborg, Stephanie Dinkins, Teemu Lehmusruusu, Rafael Lozano-Hemmer, Agnieszka Kurant, Brandon Lipchik, Jaakko Pietiläinen, Sondra Perry, Anna Ridler, Raimo Saarinen, Jenna Sutela, Jakob Kudsk Steensen ja Lu Yang.
Meksikolais-kanadalaisen taiteilijan Rafael Lozano-Hemmerin teokset mallintavat ja visualisoivat eri tavoin keskeisiä elintoimintojamme, kuten sydämenlyöntejä, hengitystä tai puhetta. EMMA komissioi näyttelyyn Lozano-Hemmerin teoksen Viimeinen henkäys, joka on toteutettu yhteistyössä suomalaisen näyttelijän Seela Sellan kanssa. Teos on myös ostettu EMMA-kokoelmaan.
Turkkilais-amerikkalainen taiteilija Refik Anadol luo oppivaa tekoälyä hyödyntämällä datamaalauksia ja -veistoksia. Hän tutkii taiteessaan luovuutta, joka syntyy ihmisen ja koneen kohtaamisesta. Yhdysvaltalainen taiteilija Stephanie Dinkins puolestaan tutkii algoritmisten systeemien eriarvoistavia rakenteita. Hän on erityisen kiinnostunut luomaan taiteensa kautta yhdenvertaisempia teknologisia systeemejä.
Kiinalais-kanadalainen tutkija ja taiteilija Sougwen 愫君 Chung toteuttaa teoksensa yhteistyössä rakentamiensa robottien kanssa, joille hän on opettanut tapansa piirtää. Chung pohtii taiteessaan luomisen prosessia ja sitä, missä tekoäly päättyy ja missä yksilöllinen ihmissubjekti alkaa. Sougwen Chung toteuttaa näyttelyyn kokonaan uuden installaation, jonka tuotantoa on tukenut Saastamoisen säätiö.
Tanskalainen Jakob Kudsk Steensen on kerännyt ja istuttanut valtavan määrän eri kasvillisuutta algoritmien avulla ja elvyyttänyt sukupuuttoon kuolleen hawaijilaisen linnun ja sen elinympäristön virtuaalisesti koettavaan teokseensa RE-ANIMATED. Puolalaissyntyinen taiteilija Agnieszka Kurant tutkii puolestaan digitaalisten ja biologisten ilmiöiden välistä suhdetta.
Näyttely laajenee myös Saastamoisen säätiön Kosketus-kokoelmanäyttelyyn. Dora Budorin laaja installaatio The Preserving Machine, ja teoksen sisällä lentävä robottilintu ottaa haltuun osan näyttelytilasta hyödyntäen tilan luonteenomaisia piirteitä ja paikkasidonnaisia materiaaleja. Näyttelyn tematiikkaan vahvasti liittyvät säätiön kokoelmaan aikaisemmin hankitut Jenna Sutelan, Sondra Perryn ja Jaakko Pietiläisen teokset tulevat myös esille näyttelykokonaisuuteen.
Nykyaikaa etsimässä -näyttelyn ohjelmaa on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston, Espoon kaupunginteatterin sekä Helsingin juhlaviikkojen kanssa. Näyttelyn aikana EMMAssa koettavissa on Rakkaussimulaatio EVE: Vedenhenget, joka on itsenäinen osa Espoon Kaupunginteatteriin vuonna 2023 esille tulevasta Eero Tiaisen ja työryhmä EVE:n virtuaalitodellisuusteoksesta.
Näyttely on toinen osa EMMAn ensi kerran vuonna 2016 järjestettyä toistuvaa Nykyaikaa etsimässä -näyttelysarjaa. Nimi viittaa Olavi Paavolaisen samannimiseen esseekokoelmaan vuodelta 1929, jossa hän pohti modernin ihmisen kokemusta ja identiteettiä nopeasti muuttuvassa ajassa. EMMAn vuoden 2022 kattoteema on Kristallipallo. Nykyaikaa etsimässä -näyttelyn taiteilijat tutkivat aikamme olemusta visionäärisellä, kokeilevalla ja rohkealla tavalla.
Nykyaikaa etsimässä on esillä EMMAssa 27.8.22–15.1.23
Lisätietoa ja haastattelupyynnöt
Iris Suomi, markkinointiviestinnän suunnittelija
EMMA – Espoon modernin taiteen museo
iris.suomi@emmamuseum.fi
Mediapankki: www.emmamuseum.fi/medialle/
Kuva: Anna Ridler: Mosaiikkivirus, 2019. © Paula Virta / EMMA