Mistä Saastamoisen säätiön nimi tulee? Saastamoisen säätiön tarina alkaa Herman Saastamoisesta, joka perusti sekatavarakaupan Kuopioon vuonna 1876. Tänään tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun hänelle myönnettiin porvarisoikeudet 27. syyskuuta 1876. Ajan myötä sekatavarakaupasta kasvoi merkittävä monialayhtiö Saastamoinen Yhtymä Oy, jonka tarinaa jatkaa vuonna 1968 perustettu Saastamoisen säätiö. Historiantutkija ja tietokirjailija Jyrki Paaskoski kertoo Herman Saastamoisen porvarisoikeuksien taustoista.
Näkymä Kuopion torilta Kallaveden suuntaan 1800-luvun loppupuolella. Torin laidalla sijaitsi vuonna 1882 rakennettu niin sanottu Saastamoisen kulma. Kuvasta puuttuu myöhemmin yhdeksi torin maamerkeistä muodostunut Kuopion kauppahalli, joka valmistui vuonna 1902 arkkitehti J. V. Strömbergin suunnittelemana. Kuva: Yksityisarkisto
Elokuun 14 päivänä 1876 kauppa-apulainen ja ”puukhollari” Herman Saastamoinen jätti Kuopion maistraatille anomuksen koti- ja ulkomaankauppaa harjoittavaksi porvariksi. Porvarisoikeus tarkoittaa historiallista, kaupungin maistraatin myöntämää virallista lupaa harjoittaa kauppiaan tai käsityöläisen ammattia. Sääty-yhteiskunnan peruja oleva järjestelmä poistui Suomesta lopullisesti 1879, kun maassa astui voimaan uusi elinkeinolainsäädäntö, joka toi mukanaan yleisen elinkeinovapauden.
Kuopion hyvät vesitieyhteydet Saimaan kanavan kautta Viipuriin, Pietariin ja maailman merille tarjosivat houkuttelevia näkymiä nuorelle 26-vuotiaalle kirjanpitäjä Hermanille. Suunnitelmissa oli tuoda viljaa ja suolaa Savoon ja viedä talonpoikien valmistamaa voita Itämeren suuriin rannikkokaupunkeihin.
”Anomuksen liitteenä olivat todistukset Saastamoisen luku-, kirjoitus- ja laskutaidosta sekä suomen kielen ja kauppakirjanpidon erinomaisista taidoista. Anomus oli laadittu suomeksi, mikä 1870-luvun kaupunkien pöytäkirjoissa oli vielä varsin poikkeuksellista,” kertoo Jyrki Paaskoski.
Paaskoski on historiantutkija ja tietokirjailija, joka on tutkinut sekä Saastamoinen Yhtymä Oy:n että Saastamoisen säätiön historiaa.
Työntekijöitä Syvänniemen tehtaalla vuonna 1898, josta alkoi Saastamoisen teollinen toiminta.
Maistraatti myönsi 27. syyskuuta 1876 Herman Saastamoiselle oikeuden harjoittaa koti- ja ulkomaan kauppaa Kuopiossa. Tämän jälkeen Saastamoinen vannoi maistraatissa porvarisvalan, minkä jälkeen hänet liitettiin täysivaltaiseksi porvariksi Kuopion kaupungin porvariluetteloon.
Samana vuonna Saastamoinen avasi oman kauppapuotinsa Kuopion torin laidalle. Liiketoimet laajenivat nopeasti suurisuuntaiseen tukku- ja vähittäiskauppaan. Hän toimitti Pietarista ostamiaan jauhoja ja suolaa Savon maakauppiaille. Saamansa liikevoitot Saastamoinen sijoitti maaomaisuuteen, ja kuollessaan vuonna 1920 hänellä oli noin 26 000 hehtaarin maaomaisuus. Kauppaneuvoksen arvonimen hän oli saanut jo vuonna 1904 ansioistaan maakunnan kauppaliikkeen kehittämisestä.
”Vuonna 1887 Herman Saastamoinen osti Syvänniemen maatilan ja sahan Rosenius & Sesemanin konkurssipesältä Karttulasta. Vuonna 1891 hän muutti sahan lankarullatehtaaksi ja onnistui myymään sen koko tuotannon Pietarin tekstiiliteollisuudelle. Saastamoinen kehitti rullateollisuusliiketoimintaansa ja ja avasi Haapaniemen tehtaan Kuopiossa vuonna 1901. Tehdasta laajennettiin, ja vuonna 1913 Kuopion Haapaniemen tehdas oli maailman suurin lankarullatehdas,” Paaskoski selostaa.
Nuori ”puukhollari” Herman Saastamoinen noin 1880-luvun alussa.
Vuosien saatossa muodostui menestyksekäs monialayritys Saastamoinen Yhtymä Oy, joka toimi puunjalostuksessa, metalliteollisuudessa, sekä tukkukaupassa ja vähittäiskaupassa. Sadan vuoden ikään ehtineen perheyhtiön toiminta päättyi vuonna 1996.
Saastamoisen säätiön perustivat 1968 Herman Saastamoisen lapsenlapsi Liisa (os. Saastamoinen) ja hänen puolisonsa Osmo P. Karttunen, joka johti Saastamoinen Yhtymä Oy:tä. Hermanin ja Saastamoisen yhtiön perintöä kantava säätiö tukee tänä päivänä laajasti tiedettä, taidetta ja yhteiskuntahankkeita nuorille niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
