Saastamoisen säätiö tukee Itä-Suomen yliopiston kestävyysoikeuden ja -talouden tutkimusta 1,7 miljoonan eurolla vuosina 2024–2028. Poikkitieteellisen tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ja purkaa kestävän tulevaisuuden saavuttamista jarruttavia rakenteellisia tekijöitä talous- ja oikeusjärjestelmissä.
Lohia odottava Kymijoen yläosa. Kuva: Antti Iho, UEF
Tutkimus jakautuu makro- ja mikrotason kokonaisuuksiin
Makrotason tutkimus keskittyy laajojen yhteiskunnallisten järjestelmien, kuten talouden ja oikeuden, tarkasteluun kokonaisuutena Suomessa ja EU:ssa. Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Teemu Koskimäki ryhmineen rakentaa ekologista makrotalousmallia kohtuutalouden tarkasteluun, jossa huomioidaan sekä kulutuksen sopeuttaminen planetaarisiin rajoihin että luonnon ennallistamistarpeet laajamittaisesti. Mallin avulla voidaan arvioida muun muassa julkisen talouden kantokykyä talouden murroksessa, aikana, jolloin talouskasvun jatkumiseen liittyy epävarmuutta.
”Tämän ymmärtäminen on tärkeää, sillä nykyiset eläke-, sosiaaliturva- ja koulutusjärjestelmämme ovat rakennettu kasvun varaan, vaikka talouskasvu on keskeinen syy planeetan rajojen ylittymiseen”, hanketta johtava ympäristöoikeuden professori Niko Soininen kertoo.
Jatkuvan talouskasvun tavoittelemisen lisäksi myös nykyinen lainsäädäntö ja oikeusjärjestelmä laajemminkin jarruttavat kestävyysmurrosta. Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen ja EU:n oikeusjärjestelmiä ja tunnistetaan kestävyysmurroksen vastavoimia. Yksi jarruttavista tekijöistä on omaisuudensuoja, jonka on todettu olevan liian laaja suhteessa yleiseen etuun ja kestävyystavoitteisiin. Myös hallinnollisten lupien pysyvyys, kuten vesivoimalaitoksille myönnetyt ikuiset toimiluvat, on ristiriidassa kestävyystavoitteiden, kuten EU:n ennallistamisasetuksen ja vesipuitedirektiivin vaatimusten kanssa.
Makrotason rinnalla mikrotason tutkimus keskittyy konkreettisiin ennallistamishankkeisiin ja niiden vaikutuksiin, kuten virtavesien kunnostukseen ja patojen purkuun Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti virtavesien ennallistamisen taloudellisia ja oikeudellisia hidasteita ja mahdollisuuksia. Tätä osuutta hankkeessa toteuttaa tutkimusjohtaja Antti Iho ryhmineen. Tarkastelussa ovat erityisesti pienemmän kokoluokan vesivoimalaitokset, joiden purkamisella ei ole merkittävää vaikutusta sähköverkon toimintakykyyn, mutta on huomattavia positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
Tutkimusta kestävämmän maailman puolesta
”Saastamoisen säätiön tuki on ollut aivan ratkaisevassa roolissa kestävyysoikeuden ja -talouden tutkimuksen mahdollistamisessa ja työssä kestävämmän ja oikeudenmukaisen maailman puolesta”, Soininen toteaa.
Hankkeessa tehtävän poikkitieteellisen tutkimuksen tavoitteena on tukea yrityksiä, yhteisöjä ja päättäjiä kestävämmän maailman rakentamisessa ja auttaa yhteiskunnan toimijoita tunnistamaan ja muuttamaan rakenteellisia esteitä tietoisten valintojen myötä. Tutkimuksen avulla pyritään hillitsemään luonnonvarojen käyttöä ja rakentamaan järjestelmiä, jotka kuluttavat planetaaristen rajojen sisällä, samalla turvaten perusoikeudet ja hyvinvoinnin kaikille ihmisille.
Itä-Suomen yliopiston tavoitteena on kehittää kestävyysoikeuden ja -talouden tutkimuksesta globaalisti johtava tieteenala. Kansainvälistä yhteistyötä hankkeella on jo esimerkiksi Oslon, Utrechtin ja Pisan yliopistojen kanssa.
