Saastamoisen säätiöltä merkittävä rahoitus kestävyysoikeuden ja -talouden tutkimukseen

Itä-Suomen yliopisto on saanut 1,7 miljoonan euron rahoituksen tutkimukselle, jossa etsitään keinoja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi oikeudenmukaisella ja hyvinvointia edistävällä tavalla. Saatu rahoitus vahvistaa merkittävästi yliopistossa tehtävää kestävyysoikeuden ja -talouden tutkimusta.

Tutkimuksessa keskitytään kestävän tulevaisuuden saavuttamista jarruttaviin oikeus- ja talousjärjestelmän rakenteellisiin tekijöihin. Siinä tarkastellaan muun muassa talouskasvua sekä oikeusjärjestelmän kantavia periaatteita, kuten omaisuudensuojaa.  Tutkimushankkeen tapaustutkimukset kohdistuvat virtavesien ennallistamiseen Suomen virtavesissä ja turvemailla.

– Tutkimus yhdistää innovatiivisesti oikeustieteellistä ja taloustieteellistä tutkimusta makro- ja mikrotasolla kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi. Rahoituksen turvin pureudutaan kestävyysvajeen juurisyihin usein tarkasteltujen pintatason taloudellisten mittareiden tai oikeudellisen sääntelyn sijaan. Rahoituksen turvin tavoitteenamme on nostaa Itä-Suomen yliopiston kestävyysoikeuden ja -talouden rajapintoja luotaava tutkimus globaalille huipulle. Ajatuksissa siintää aiheeseen keskittyvä tieteen huippuyksikkö, hanketta johtava professori Niko Soininen sanoo.

Saastamoisen säätiö haluaa myönnetyllä rahoituksella olla mukana rakentamassa oikeudenmukaista kestävää tulevaisuutta.

– Saastamoisen säätiö on kumppani hankkeissa ja tutkimuksessa, jotka auttavat rakentamaan parempaa maailmaa tuleville sukupolville. Onkin tärkeää, että Suomessa kehitetään ratkaisuja, jotka edistävät oikeudenmukaisia ja kestäviä toimintatapoja, toteaa Saastamoisen säätiön hallituksen jäsen Päivi Karttunen.

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden ja yhteiskuntatieteiden laitoksilla toteutettavassa tutkimuksessa keskitytään erityisesti oikeusvaltion, talousjärjestelmän ja hyvinvoinnin vuorovaikutukseen.

– Esimerkiksi maailmanlaajuisessa oikeusvaltiotutkimuksessa on pyritty löytämään yleisiä periaatteita, jotka pätevät kaikkien kehittyneiden oikeusjärjestelmien toimintaan. Näitä ovat muun muassa oikeuden ennakoitavuus ja tehtyjen päätösten suhteellinen pysyvyys, mitkä edistävät yhteiskunnallista vakautta. Kestävyyden kannalta on tarpeen arvioida, missä määrin näitä rakenteita voidaan, ja on yhteiskunnallisen vakauden näkökulmasta järkevää arvioida uudelta pohjalta kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi, professori Seita Vesa toteaa.

Vaihtoehtojen löytäminen makrotalouden ilmiöille, kuten talouskasvuriippuvuudelle, auttaa ymmärtämään talouden, yhteiskunnan ja ympäristön vuorovaikutussuhteita ja muutosta. Tutkimuksessa muun muassa kehitetään Suomeen soveltuva ekologisen makrotalouden malli ja tarkastellaan sen toimeenpanoa Suomessa. Kehitettävä malli mahdollistaa kestävyysmurroksen järjestelmävaikutusten tarkastelun pitkällä aikavälillä. Makrotalousmalleja tutkii hankkeessa tutkijatohtori Teemu Koskimäki. Lisäksi hanke tukee taloustieteellisen kandidaattiohjelman käynnistämistä Itä-Suomen yliopistossa.

– On tärkeä kyetä arvioimaan, kuinka kulutuksen määrää laskevat, mutta sen laatua parantavat kohtuusratkaisut ja luonnon ennallistaminen voitaisiin mahdollistaa laajasti ja turvata samalla riittävä aineellinen elintaso ja nykyistä parempi elämänlaatu pitkällä aikavälillä, professori Arto O. Salonen korostaa.

Saadun rahoituksen turvin tutkimusjohtaja Antti Iho muodostaa yhteistyössä oikeustieteilijöiden kanssa tilannekuvaa virtavesien ennallistamisen taloudellisista ja oikeudellisista hidasteista Suomessa. Hankkeessa kehitetään myös taloudellisen arvonmäärityksen mittaristo tukemaan päätöksentekoa vesien ennallistamishankkeissa. Taloudellisten analyysien avulla sekä muutosprosessin ohjauskeinoja kehittämällä hankkeessa tuetaan sellaisten pienten voimaloiden poistoa käytöstä, jotka soveltuvat valtion Nousu-ohjelmaan.

Kuvat:

  1. Katko-hankkeen johtava professori Niko Soininen. Kuva: Itä-Suomen yliopisto
  2. Ennallistettu koski. Itä-Suomen yliopisto / Raija Törrönen