Saastamoisen Säätiö tukee tänä vuonna Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden jatko-opintoja ja tutkimustyötä ulkomaisissa yliopistoissa 100 000 eurolla. Apurahan sai kaikkiaan 15 tutkijaa. Akateeminen rehtori Harri Siiskonen luovutti apurahat Kuopion kampuksella 9. huhtikuuta. Paikalla olivat myös Saastamoisen Säätiön hallituksen edustajat Petra Karttunen ja Seppo Karvinen.
Saastamoisen säätiö on tukenut Itä-Suomen yliopiston tieteellistä toimintaa ja kansainvälistymistä jo yli 30 vuoden ajan. Parhaillaan käynnissä ovat säätiön rahoittamat monivuotiset hankkeet yliopiston biotalousohjelman toteuttamiseksi ja kansallisen epilepsiatietovarannon rakentamiseksi.
Professori Jyrki Kankaan johtamaa Itä-Suomen yliopiston biotalousohjelmaa toteutetaan säätiön 1 155 000 euron lahjoituksella vuosina 2016-2021. Kansallista epilepsiatietovarantoa puolestaan rakennetaan säätiön 1 000 000 euron lahjoituksen turvin. Vuosina 2016-2020 toteutettava hanke on osa professori Reetta Kälviäisen johtamaa laajempaa epilepsian biomarkkeritutkimusta Itä-Suomen yliopistossa ja KYSissä. Säätiö rahoitti myös pilottihanketta, jonka mallin mukaan kansallinen tietovaranto kootaan.
Alla on joitakin esimerkkejä säätiön nyt myöntämillä apurahoilla toteutettavista hankkeista.
Akuutin niveltulehduksen vaikutukset ruston mikro- ja nanometrikokoluokan ominaisuuksiin selvitetään
Tutkijatohtori Petri Tanskan vierailu suuntautuu professori Alan Grodzinskyn tutkimusryhmään Massachusettsin teknilliseen korkeakouluun (MIT) Cambridgeen. Tutkimusjakson aikana selvitetään, kuinka akuutti niveltulehdus vaikuttaa ruston mikro- ja nanometrikokoluokan ominaisuuksiin. Niveltulehdus voi heikentää ruston pinnan mekaanisia ominaisuuksia, mikä voi myötävaikuttaa rustohalkeamien ja -vaurioiden syntyyn, ja edesauttaa näin posttraumaattisen nivelrikon kehittymistä. Akuutin niveltulehduksen aiheuttamien nivelruston muutosten tarkempi tuntemus voisi mahdollistaa nivelrikon ennaltaehkäisemisen ja uusien hoitomuotojen kehittämisen.
Tutkimuksessa hyödynnetään muun muassa atomivoimamikroskopiapohjaista laitteistoa ja tietokonemallinnusta. MIT:n atomivoimamikroskopialaitteisto on ainutlaatunen, koska sillä voidaan määrittää mikro- ja nanometrikokoluokan mekaaninen vaste hyvin laajalla kuormitustaajuusalueella. Nivelvamman aikana nivelen kuormitustaajuus voi olla jopa tuhatkertainen verrattuna esimerkiksi kävelyn aikaisiin kuormitustaajuuksiin. Mikäli niveltulehdus muuttaa ruston käyttäytymistä eri kuormitustaajuuksilla, on mahdollista että rusto voi vaurioitua helpommin. Tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että kun nivelvammasta aiheutuva turvotus on helpottanut ja potilas alkaa kuormittamaan niveltä normaalisti, nivelrusto voi vaurioitua herkemmin esimerkiksi juoksussa.
Tutkimusjakson aikana saatua tietoa on tarkoitus hyödyntää jatkossa laskennallisten mallien kehittämisessä. Näillä malleilla pyritään ennustamaan nivelrikon syntyä ja etenemistä.
Solustressin vaikutukset avautuvat yhden solun tarkkuudella
Nuorempi tutkija Ana Hernández de Sande keskittyy väitöstutkimuksessaan endoteelisoluihin, jotka muodostavat verisuonten seinämän. Nämä solut ovat yhteydessä verenkierron eri molekyyleihin sekä eri kudosten soluihin. Tästä syystä endoteelisolujen avulla on hyvä tutkia kudoksissa vallitsevaa tasapainoa ja solujen välisen viestinnän roolia siinä. - Tutkimme solujen viestintää systeemibiologian näkökulmasta. Olemme tutkineet endoteelisolujen vasteita solustressiin laboratoriokokeissa sekä analysoimalla erilaisia genominlaajuisia mittaustuloksia, kertoo Hernández de Sande, joka tekee tutkimustaan akatemiatutkija Merja Heinäniemen tutkimusryhmässä ja yhteistyössä muiden tutkimusryhmien kanssa.
Saastamoisen säätiön apuraha mahdollistaa uusien laskennallisten menetelmien omaksumisen Seattlessa USA:ssa sijaitsevassa Institute for Systems Biology -tutkimuslaitoksessa. - Tutkimusvierailuni aikana tarkoitukseni on mallintaa kuinka geenejä säätelevien mikroRNA-molekyylien kuljetus solujen välillä voi vaikuttaa kudoksen stressivasteeseen. Tätä varten minulla on mittausaineistoja geenien luennan aktiivisuudesta soluviljelmästä sekä yhden solun tasolla mitattuna.
Yhden solun tasolla tapahtuva kartoitus mahdollistaa geenien tasojen muutosten seuraamisen tarkemmin, sillä tärkeät erot stressivasteessa voivat kadota, jos mallia rakennetaan pelkästään suuresta solumäärästä saadun keskiarvon perusteella. - Vastaavalla tavalla myös ihmisten välillä on eroja esimerkiksi lääkevasteissa. Tästä syystä on tärkeää selvittää, mitkä solut reagoivat tiettyyn stressiin ja kuinka tämä vaikuttaa kudokseen. Projektini selvittää kuinka endoteelisolujen vasteen seurauksena syntyvät erilaiset molekyylit vaikuttavat muihin solutyyppeihin. Kehitämme koemenetelmiä ja laskennallisia malleja, joilla jatkossa voidaan vastaavasti tutkia tätä keskittyen muihin solutyyppeihin.
Rajakarjalaismurteiden suomalaisuus äännepiirteiden valossa
Yliopisto-opettaja, FM Henna Massinen selvittää väitöstutkimuksessaan, missä määrin Raja-Karjalan karjalankielisten siirtolaisten murteissa eli rajakarjalaismurteissa esiintyy suomen itämurteiden äännepiirteitä ja missä määrin murteet ovat säilyneet karjalaisina.
Tutkimus osoittaa, että suomalaispiirteitä on eniten ja karjalaispiirteitä vähiten Raja-Karjalan länsiosista lähtöisin olevilla haastateltavilla. Pitäjien sisäiset erot ovat kuitenkin suuria. Kaikkiaan yksilömurteet ovat sitä karjalaisempia, mitä idempää haastateltavat ovat kotoisin. Siirtolaispaikkakuntien murteiden vaikutus on hyvin pieni.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa niin vähän tutkituista rajakarjalaismurteista ja lähisukukielten kontakteista kuin äännepiirteiden omaksumisestakin. Keskiössä ovat karjalalle vieraat yleisgeminaatio (ei mittää) ja itämurteiden erikoisgeminaatio (se rupes tulemmaa). Saastamoisen säätiön tukema tutkimusvierailu suuntautuu Wienin yliopiston eurooppalaisen ja vertailevan kielen- ja kirjallisuudentutkimuksen laitoksen fennougristiikan osastolle, jonne Massisen on kutsunut fennougristiikan professori Johanna Laakso.
Lisätietoja:
Saastamoisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Petteri Karttunen, p. 040 500 1053
Akateeminen rehtori Harri Siiskonen, p. 0294 45 8018
Tutkijatohtori Petri Tanska, petri.tanska(a)uef.fi, p. 050 463 5438
Nuorempi tutkija Ana Hernández de Sande, ana.hernandezdesande(a)uef.fi, p. 044 922 6020
Yliopisto-opettaja Henna Massinen, henna.massinen(a)uef.fi, p. 050 448 3562.