Itä-Suomen yliopistolle 2 miljoonan euron rahoitus vesiympäristön strategisen tutkimuksen edelleen kehittämiseen

Saatu rahoitus on jatkoa vuosille 2019–2022 saadulle 2,6 miljoonan euron rahoitukselle.

Itä-Suomen yliopiston vesiyhteisön johtaja, professori Jussi Kukkosen mukaan toisen kauden hanke jatkaa yliopiston Kuopion ja Joensuun kampusten, sekä julkisten ja yksityisten yhteistyötahojen yhteistoimintaa vesialan innovaatioekosysteemin myötä.

– Yhteistyöllä edistetään kestävää vesivarojen ja vesiympäristöjen yhteiskäyttöä alueellisesti, kansallisesti ja myös globaalisti. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jatkamme ensimmäisellä kaudella aloitetun, tutkijoista, vesialan julkisista viranomaisista ja yrityksistä koostuvan innovaatioekosysteemin edelleen kehittämistä. Kolmen säätiön yhteispanos lisää huomattavasti hankkeen vaikuttavuutta. Säätiöiden lisäksi kiitos kuuluu Itä-Suomen yliopiston aktiivisille tutkijoille, jotka ovat kehittäneet monialaista vesitukimusta edelleen menestyksekkäästi, toteaa Kukkonen.

Tulevalla kaudella tarkastelu keskittyy erityisesti Vuoksen vesienhoitoalueelle, joka kattaa suuren osan Pohjois- ja Etelä-Savosta sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalasta. Innovaatioekosysteemin työtä fokusoidaan erityisesti valuma-aluetarkasteluun.

– Keskeisenä ajatuksena on tarkastella vesiä ja niihin rajoittuvia maa-alueita luonnontieteellisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti verkottuneena kokonaisuutena. Valuma-aluetarkastelu on paitsi kansainvälisesti tunnustettu ja vakiintunut tapa tarkastella vesivarojen ja vesien ekologista tilaa kokonaisuutena, myös konkreettinen keino tuoda eri toimijoita vielä nykyistä läheisempään yhteistyöhön, jolla olisi vaikuttavuutta sekä julkisessa, että yritysten päätöksenteossa, kertoo tulevista tavoitteista hankeen varajohtaja, professori Niko Soininen.

Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan dekaani, professori Kari Lehtinen iloitsee säätiöiden yhteisestä rahoituksesta.

– Kolmen säätiön yhteinen rahoitus on meille ainutlaatuinen, tervetullut voimavara. Yliopiston ensimmäisen kauden työ näkyy mitattavina asioina kuten vesialaan liittyvinä lisääntyneinä julkaisuina ja rahoituksena. Hankkeeseen palkatut tutkijat ovat verkostoituneet nopeasti ja tuoneet yliopistolle näkyvyyttä. Valuma-aluelähestymistavan ottaminen kantavaksi teemaksi kehittää edelleen Itä-Suomeen yhteisen vesialan tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen kokonaisuutta.

Lehtinen uskoo vahvasti, että vesialan alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö luo laajemminkin uskoa Itä-Suomen kehittämiseen, alueen veto- ja pitovoimaan. Vesistöjemme tarjoamia virkistysmahdollisuuksia unohtamatta.

– Monitieteisen vesitutkimuksen kehittymistä lahjoituksen myötä on ollut ilo seurata. Tutkimusalueella tapahtuva vuorovaikutus ja tutkimustoiminta todella osoittavat, että veteen liittyvän tutkimuksen arvoketjua luonnontieteellisestä tutkimuksesta ihmisen käyttäytymiseen, kaupallistamiseen ja lainsäädäntöön ja toisin päin on mahdollista tehdä pitkäjänteisesti yhdessä, Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaani, professori Sari Rissanen lisää.

– Olvi-säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Saastamoisen säätiö ovat etsineet yhteistä kohdetta, jonka kautta löytyy tapa edistää yhdessä tärkeää tutkimushanketta. Konsortiona tuomme hankkeeseen enemmän rahoitusta, mikä vahvistaa edellytyksiä hankkeen merkittävyyden ja vaikuttavuuden toteutumiselle, painottavat kolmen säätiön edustajat Heikki Sirviö, Arto Mäenmaa ja Petteri Karttunen.

Kukkosen mukaan Itä-Suomen yliopiston tieteiden rajat ylittävällä vesitutkimuksella on pitkät perinteet. Yliopistossa tutkitaan jo nyt muun muassa vesien puhdistukseen, käsittelyyn ja analytiikkaan liittyvää teknologian ja veden epäpuhtauksien riskinarviointia, perinteiseen kala- ja kalastusbiologiaan liittyvää käyttäytymisekologiaa, molekyyliekologiaa ja ekotoksikologiaa, ilmastonsuojelua, luontomatkailua, sekä lainsäädäntöä ja poliittisia ulottuvuuksia.  

– On tärkeää, että alueemme vesivaroja hyödynnetään vastuullisesti myös tulevaisuudessa. Jatkossa monialaista tutkimusta koordinoidaan entistä vahvemmin, ja integroidaan se yhteistyötahojen kanssa tehtävään kehittämiseen. Vesialalle kehittyy entistä vahvempi monialainen tutkimusyhteisö, jossa luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden, kuten esimerkiksi kauppatieteiden ja oikeustieteiden osaaminen yhdistyy. Tutkimustietoa sovelletaan vastuullisesti yhdessä tärkeiden sidosryhmien kanssa. Näin rakennamme Itä-Suomeen kestävää kehitystä, toteaa Kukkonen.

– Säätiöiden rahoitus tukee tavoitettamme olla kymmenessä vuodessa Suomen tunnetuin vesitutkimusorganisaatio, Kukkonen päättää kiittäen rahoittajia arvokkaasta tuesta.

Lisätietoja:

Hankkeen johtaja, varadekaani, professori Jussi KukkonenItä-Suomen yliopisto, Jussi.Kukkonen (a) uef.fi
Hankkeen varajohtaja, professori Niko Soininen Itä-Suomen yliopisto, Niko.Soininen (a) uef.fi
Dekaani, professori Sari Rissanen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 594 3774, Sari.Rissanen (a) uef.fi
Asiamies Arto Mäenmaa, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, p. 09 4542 4010, Arto.Maenmaa (a) wihurinrahasto.fi
Hallituksen pj., Heikki Sirviö, Olvi-säätiö, p. 0500 676814, Sirvio.Heikki (a) outlook.com
Hallituksen pj., Petteri Karttunen, Saastamoisen säätiö, p. 040 500 1053, Petteri.Karttunen (a) saastamoinenfoundation.fi

Vesiympäristön kestävä käyttö vaurauden ja hyvinvoinnin kiihdyttäjänä -tutkimusohjelman jatkaminen -hankekokonaisuus jatkuu vuosina 2023–2024. Rahoittajina ovat Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Olvi-säätiö ja Saastamoisen säätiö.

Kuvat: Viestintä/ UEF