Poikkitieteellinen ympäristöterveyden tutkimus selvittää elinympäristön vaikutusta terveyteen. Elinympäristön terveyshaittoihin vaikuttavat megatrendit, kuten kaupungistuminen ja ilmaston muuttuminen.
Saastamoisen säätiö on jo vuosien ajan tukenut ympäristötieteitä Itä-Suomen yliopistossa useilla eri apurahoilla. Viime vuosina säätiö on rahoittanut erityisesti ympäristöterveys-ja ilmastonmuutostutkimusta, johon kuuluu vahvasti muun muassa ilmakehätutkimus.
Huippututkimusta metsätalouden suunnittelusta ilmakehän pienimpiin hiukkasiin
Vuonna 2015 filosofian tohtori Henri Siljaselle myönnettiin säätiön yliopistolle tekemästä lahjoituksesta apuraha tutkijavierailuun Wienin yliopiston ekologisen genomiikan tutkimusryhmään. Siljanen tutkii erilaisten metsätyyppien kykyä toimia tehokkaan kasvihuonekaasun, ilokaasuna yleisemmin tunnetun dityppioksidin, nieluna. Tuoreimpien havaintojen perusteella metsämaat voivat toimia dityppioksidin nieluina ja siten torjua kasvihuoneilmiötä.
Filosofian tohtori Pasi Jalava sai vuonna 2011 säätiön lahjoituksesta apurahan, jonka turvin hän teki polton ja moottoreiden päästöjen toksikologista tutkimusta Fraunhofer-instituutissa Saksan Hannoverissa. Tutkimuksessa kehitettiin hengitysteiden solujen yhteiskasvatuksia, missä keuhkojen tukisolukkoa kasvatettiin ja altistettiin päästöhiukkasille. Näin soluviljelmä saatiin paremmin vastaamaan tosielämän altistumistilannetta. Saksalainen tutkimus on jatkunut Kuopiossa, ja solumalleja tullaan käyttämään Itä-Suomen yliopistossa kehitetyssä nano- ja päästöhiukkasia tutkivassa altistuslaitteistossa.
Vuonna 2009 Kenneth T. Whitby -palkittu professori Jim SmithYhdysvaltojen kansallisesta ilmakehätutkimuskeskuksestasaapui Saastamoisen säätiön ja Ilmatieteen laitoksen tuella parivuotiselle vierailulle Kuopion kampukselle aerosolifysiikantutkimusryhmään. Smith vahvisti tutkimuksen kokeellisuutta ja kansainvälisyyttä houkuttelemalla pelkällä läsnäolollaan vierailuille ja väitösten vastaväittäjiksi korkeatasoisia kansainvälisiä tutkijoita.
Ilmakehätutkimusryhmien yhteistyö tiivistyy Suomessa
Ilmakehätutkimuksen keskus INAR (National Institute for Integrated Atmospheric and Earth System Science) tuo yhteen Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen kansainvälisen huipputason tutkimusryhmät, jotka ovat yli 30 vuotta tutkineet ilmastonmuutokseen liittyviä ilmiöitä. Pyrkimyksenä on luoda Suomeen kansainvälisesti johtava osaamiskeskittymä ilmakehä- ja geotieteiden alalle.
Professori Kari Lehtisen mukaan INARin tutkimus syventää ymmärrystä ilmastonmuutoksen biologisista ja fysikaalisista perusteista ja auttaa selvittämään, mitkä asiat voimistavat tai hillitsevät muutoksia. Valtavan mittausaineiston avulla saadaan tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta pohjoisen alueen havumetsiin.
Ilmakehätutkimuksen keskuksen selkärankana toimii tutkimusinfrastruktuuri INAR RI. Siihen kuuluu hyvin varusteltuja mittausasemia eri puolilla Suomea, kokeellisia ilmakehän ja ekologian laboratorioita sekä erilaisia mallinnusalustoja ja tutkimusaineistoja ja -portaaleja. Mittausasemilla työskentelee, ja niiden tuottamaa dataa käyttää satoja fyysikoita, kemistejä, meteorologeja ja biotieteilijöitä eri puolilta maailmaa.
Ilmatieteen laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston mittausasemalla Kuopiossa tutkitaan erityisesti pienhiukkasten ominaisuuksia ja kaupungin ilmansaasteiden vaikutusta pilvipisaroiden muodostumiseen. Mittaustuloksia hyödynnetään ilmastomallien kehitystyössä ja vertaillaan muilla asemilla eri olosuhteissa mitattuihin tuloksiin. Asema on osa kansainvälistä kasvihuonekaasujen ICOS-mittausverkostoa.
Korkealaatuiset ja pitkäaikaiset, avoimesti saatavilla olevat mittaustulokset tarjoavat poliittisille päättäjille ja yrityksille luotettavaa uutta tietoa ilmastonmuutoksesta keskittyen erityisesti suomalaiseen ympäristöön ja paikallisiin tarpeisiin.
Kuva: Raija Törrönen, ympäristöterveys- ja ilmastonmuutostutkimus, ©UEF