Vesitutkimus

TUTKIMUKSELLA VARMISTETAAN SUOMEN VESIVAROJEN VASTUULLINEN KÄYTTÖ MYÖS TULEVAISUUDESSA

Vesialan tutkimus ja sen kehittäminen on vesivaroiltaan rikkaalle Suomelle elintärkeää. Etenkin Itä-Suomessa sijaitsee suuri osa Suomen makean veden varannoista, minkä vuoksi alueen vesivarantojen vastuullinen hyödyntäminen on tärkeää myös tulevaisuudessa. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset maailman vesien kiertoon luovat haasteita, joita vesitutkimuksella pyritään ratkaisemaan.

Saastamoisen säätiö tukee Itä-Suomen yliopiston ”Vesiympäristö Itä-Suomen vaurauden ja hyvinvoinnin kiihdyttäjänä” -hankekokonaisuutta yhdessä Jenny ja Antti Wihurin säätiön ja OLVI-säätiön kanssa. Hankkeelle on myönnetty rahoitusta 4,55 miljoonaa euroa vuosille 2019­–2025.

Hankkeessa on koottu yhteen Itä-Suomen yliopiston Kuopion ja Joensuun kampusten osaamista ja tuotu vesitutkimukseen uusia näkökulmia vahvistamalla tutkimuksen monitieteisyyttä. Vesiyhteisö on monitieteinen ryhmä, jolla on valmiudet vastata veteen liittyviin systeemisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tutkimuksen, opetuksen ja lainsäädäntöön vaikuttamisen avulla halutaan muun muassa varmistaa, että niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin on tarjolla puhdasta juomavettä, hyvinvoivia vesialueita ja kestäviä vedenlähteitä myös tulevaisuudessa.

”Tutkimusohjelmamme on kunnianhimoinen, mutta realistinen kokonaisuus, jolla edelleen vahvistetaan Itä-Suomen yliopistossa tehtävän veteen ja vesiympäristöön liittyvän tutkimuksen laatua, sekä alueellista, että kansainvälistä vaikuttavuutta”, sanoo hankkeen johtaja, professori Jussi Kukkonen. ”Tutkimusalojen ja tieteiden välinen yhteistyö yliopistossamme on yksi tärkeä tekijä ja olemmekin Suomessa veteen kohdistuvassa tutkimuksessa monitieteisin yhteisö. Yhteistyö Kuopion ja Joensuun muiden alueellisten toimijoiden, kuten oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa on tärkeää riittävän laajojen konsortioiden kehittämisessä.”

Lisäksi hankkeen tavoitteena on kasvaa kymmenessä vuodessa Suomen arvostetuimmaksi vesiaiheisen tutkimuksen tutkimusorganisaatioksi sekä muodostaa tieteidenvälinen avoin innovaatioekosysteemi, joka kokoaa yhteen tärkeimpiä sidosryhmiä ja yhteistyöorganisaatioita. Itä-Suomen yliopiston yhteistyökumppaneihin lukeutuvat muun muassa Savonian ja Karelian ammattikorkeakoulut, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, THL ja Ruokavirasto. Näiden organisaatioiden kanssa on muodostettu Kuopio Water Cluster, johon kuuluu jäseninä myös useita kymmeniä yrityksiä.  Itä-Suomen yliopiston vesitutkimusyhteisössä työskentelee parhaillaan 20 professoria ja tutkimusjohtajaa sekä 60 tutkijaa, joiden tutkimusalueisiin kuuluvat muun muassa vedenkäsittelyteknologiat, makean veden ekosysteemit sekä vesioikeus.

Yhteistyöllä tärkeitä tutkimustuloksia

Vesitutkimusyhteisön tutkijat julkaisivat yhdessä muiden UEF:n asiatuntijoiden kanssa Nano Today -lehdessäartikkelin nanokokoluokan muovihiukkasten siirtymisestä saastuneesta maaperästä kasvien välityksellä toukkiin ja lopulta kalaan. Tämä julkaisu keräsi runsasta kansallista sekä kansainvälistä huomiota tiedotusvälineissä. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston tutkijat julkaisivat laajan katsausartikkelin vesien nuhraantumisesta, mikä on seurausta erityisesti orgaanisen hiilen päätymisestä vesistöihin ja ilmenee veden ruskean värin voimistumisena. Erityisesti soiden käytöllä metsä- ja maataloudessa sekä turvetuotannossa on keskeinen rooli nuhraantumisessa. Tällä hetkellä Suomessa ei ole riittäviä keinoja ohjata nuhraantumista.

Vesitutkimusyhteisön tutkijat tekevät yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa tutkimusta vesivoimatuotantoon padottujen jokien kunnostamisesta. Vuonna 2022 tutkijat ehdottivat Suomen vesivoimapolitiikan päivitystä vastaaman tämän päivän ympäristövaatimuksia. Tutkimuksessa vesivoimalat luokiteltiin sen perusteella, tulisiko niiden yhteydessä toteuttaa kalateitä tai muita teknisiä toimia virtavesihaittojen vähentämiseksi, vai olisiko (pien)vesivoimaloista perusteltua luopua kokonaan.

Samoin UEF:n vesitutkijat koordinoivat ja ovat mukana sinisen siirtymän hallintakehyksen (TRAGORA) muodostamisessa STN:n rahoittamassa BlueAdapt-projektissa. TRAGORA:ssa analysoidaan EU:n ja Suomen politiikkojen ja lainsäädännön lukkiumia sekä muutospolkuja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi sekä vesiä ammentavien ja vesiin vaikuttavien talouden toimialojen rakenteelliseksi uudistamiseksi.

Vastaavanlaiset, uusia tutkimustapoja- ja kohteita hyödyntävät tutkimukset ovat avainroolissa vesitutkimushankkeessa. Kansainvälisen yhteistyön avulla vesitutkimukseen saadaan uutta tietoa ja osaamista, joiden avulla tutkimuksesta ja sen tuloksista on hyötyä myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Vesitutkimusyhteisön blogikirjoitukset

Vesitutkimusyhteistön kotisivut

Kuva: Kimmo Syväri