Vesitutkimus

Tutkimuksella varmistetaan Suomen vesivarojen vastuullinen käyttö myös tulevaisuudessa

Vesialan tutkimus ja sen kehittäminen on vesivaroiltaan rikkaalle Suomelle elintärkeää. Etenkin Itä-Suomessa sijaitsee suuri osa Suomen makean veden varannoista, minkä vuoksi alueen vesivarantojen vastuullinen hyödyntäminen on tärkeää myös tulevaisuudessa. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset maailman vesien kiertoon luovat haasteita, joita vesitutkimuksella pyritään ratkaisemaan.

Saastamoisen säätiö tukee Itä-Suomen yliopiston ”Vesiympäristö Itä-Suomen vaurauden ja hyvinvoinnin kiihdyttäjänä” -hankekokonaisuutta yhdessä Jenny ja Antti Wihurin säätiön ja Olvi-säätiön kanssa. Hankkeelle on myönnetty rahoitusta 2,6 miljoonaa euroa vuosille 2019-2021.

Hankkeen tarkoituksena on koota yhteen Itä-Suomen yliopiston Kuopion ja Joensuun kampusten osaamista ja tuoda vesitutkimukseen uusia näkökulmia vahvistamalla tutkimuksen monitieteisyyttä. Tutkimuksen avulla halutaan muun muassa varmistaa, että niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin on tarjolla  puhdasta juomavettä, hyvinvoivia vesialueita ja kestäviä vedenlähteitä myös tulevaisuudessa.

”Uusi tutkimusohjelmamme on kunnianhimoinen, mutta realistinen kokonaisuus, jolla pystytään lisäämään Itä-Suomen yliopistossa tehtävän veteen ja vesiympäristöön liittyvän tutkimuksen laatua, sekä alueellista, että kansainvälistä vaikuttavuutta”, sanoo hankkeen johtaja, professori Jussi Kukkonen. ”Tutkimusalojen ja tieteiden välinen yhteistyö yliopistossamme tulee olemaan yksi tärkeä tekijä. Yhteistyö Kuopion ja Joensuun muiden alueellisten toimijoiden, kuten oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa on tärkeää riittävän laajojen konsortioiden   kehittämisessä.”

Lisäksi hankkeen tavoitteena on kasvaa kymmenessä vuodessa Suomen arvostetuimmaksi vesiaiheisen tutkimuksen tutkimusorganisaatioksi sekä muodostaa tieteidenvälinen avoin innovaatioekosysteemi  , joka kokoaa yhteen tärkeimpiä sidosryhmiä ja yhteistyöorganisaatioita. Itä-Suomen yliopiston yhteistyökumppaneihin lukeutuvat muun muassa Savonian ja Karelian ammattikorkeakoulut, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, THL ja Ruokavirasto. Hankkeen  parissa työskentelee parhaillaan 17 professoria ja tutkimusjohtajaa sekä 83 tutkijaa, joiden tutkimusalueisiin kuuluvat muun muassa vedenkäsittelyteknologiat, makean veden ekosysteemit sekä vesilainsäädäntö.

Yhteistyöllä tärkeitä tutkimustuloksia

Vesitutkimuksella on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Käytännön esimerkki vesitutkimusyhteistyön merkityksestä on Itä-Suomen yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen julkaisema tutkimus talven merkityksestä boreaalisten, eli pohjoisen havuvyöhykkeiden järvien ilokaasupäästöihin. Tutkimuksessa tarkastellut dityppioksidi- eli ilokaasupäästöt ovat hiilidioksia ja metaania voimakkaampia kaasuja, joiden vaikutusta järvien ja niiden valuma-alueiden ominaisuuksiin tutkimuksessa selvitettiin.

Yhteishankkeessa tutkittiin 112 eri järvityyppiä edustavan suomalaisen järven dityppioksidipitoisuuksia neljänä eri vuodenaikana. Suurin osa järvivesien dityppioksidipitoisuuksista selittyi nitraattipitoisuudella, joka oli suurimmillaan Etelä-Suomen maatalousalueilla. Järvien rehevöityminen nostaa vesien nitraattipitoisuuksia, mikä puolestaan kasvattaa dityppioksidipitoisuuksia ja ilmakehään erittyviä päästöjä. Lämpenevä ilmasto ja etenkin jäättömät talvet vaikuttavat ravinteiden lisääntyneeseen määrään vesistöissä, mikä lisää järvien kasvihuonepäästöjä.

Vastaavanlaiset, uusia tutkimustapoja- ja kohteita hyödyntävät tutkimukset ovat avainroolissa vesitutkimushankkeessa. Kansainvälisen yhteistyön avulla vesitutkimukseen saadaan uutta tietoa ja osaamista, joiden avulla tutkimuksesta ja sen tuloksista on hyötyä myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Kuva: Kimmo Syväri