Apurahat tutkijoiden kansainvälistymiseen

Huippuluokan tutkimus ei tunne maiden välisiä rajoja. Kansainvälisillä opinnoilla ja tutkimuksella on ollut ratkaiseva merkitys myös suomalaisen tieteen kehittymiselle. Saastamoisen säätiöltä saatu apuraha on avannut vuodesta 1987 lähtien monelle Itä-Suomen yliopiston tutkijalle ja alumnille ovia menestyksekkääseen kansainväliseen uraan.

Saastamoisen säätiön ensimmäinen stipendiaatti silloisessa Kuopion yliopistossa oli FM Lasse Räisänen, joka sai vuonna 1987 Fulbright Centerin ASLA-Fulbright -stipendin vuoden mittaiseen jatko-opintojaksoon Kentuckyn yliopistossa Yhdysvalloissa. Apuraha oli avaus yliopiston kansainvälistymisen ja kehittymisen pitkäjänteiselle tuelle.

Vuosien aikana Fulbright Saastamoinen -apurahat ovat mahdollistaneet kaikkiaan 16 nuoren tutkijan lukuvuoden mittaisen tutkijavierailun yhdysvaltalaisessa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa. Lisäksi säätiön varoista on myönnetty vuoteen 2016 mennessä yli 500 apurahaa kuopiolaisten jatko-opiskelijoiden, post doc -tutkijoiden ja perustutkinto-opiskelijoiden opintoihin ja tutkimustyöhön ulkomailla. Näin on tuettu erityisesti terveystieteiden, bioteknologian ja ympäristöterveyden tutkimusta sekä geenitutkimusta.

Perustutkinto-opiskelijoille myönnettäviä apurahoja ovat saaneet etenkin lääketieteen, kansanterveystieteen, farmasian, ravitsemustieteen ja sosiaalitieteiden opiskelijat. Useimmiten vaihtokohde on ollut Afrikassa, Aasiassa tai Etelä-Amerikassa. Opiskelijoiden mukaan vaihto-opiskelu on tarjonnut uusia kokemuksia ja uskallusta hakeutua jatko-opiskelemaan tai työskentelemään ulkomaille.

Vuodesta 2017 alkaen Saastamoisen säätiön tukemat apurahat jatko-opiskelijoiden ja postdoc-tutkijoiden ulkomaisiin tutkimustyöjaksoihin kohdennetaan myös yliopiston Joensuun ja Savonlinnan kampusten opiskelijoille ja tutkijoille.

Ansioituneita stipendiaatteja tutkimus-ja yritysmaailmassa

Yksi Saastamoisen säätiön tuella menestyneistä stipendiaateista on nykyinen akatemiaprofessori Asla Pitkänen, joka kuuluu maailman kärkitutkijoihin kokeellisen epilepsiatutkimuksen alalla. Pitkänen sai vuonna 1993 Saastamoisen säätiön lahjoituksesta myönnetyn apurahan, joka mahdollisti vuoden mittaisen työskentelyn post doc -tutkijana Stony Brook -yliopistossa New Yorkissa.

Tällä hetkellä Itä-Suomen yliopiston A. I. Virtanen -instituutissa työskentelevä Pitkänen selvittää tutkimuksissaan aivovamman aiheuttamia molekyyli- ja solutason muutoksia, jotka johtavat epilepsian kehittymiseen ja joihin vaikuttavilla uusilla hoidoilla epilepsian puhkeaminen voitaisiin ehkäistä. Hän myös johtaa monialaista neurotieteiden tutkimuskokonaisuutta, joka on yksi yliopiston strategiassa määritellyistä kansainvälisistä huippututkimusalueista.

Itä-Suomen yliopiston neurobiologian dosentti Milla Koistinaho on niin ikään entinen Saastamoisen säätiön tuella rahoitettu stipendiaatti, joka on keskittynyt urallaan biolääketieteellisen tutkimuksen kaupallistamiseen.

Koistinaho sai vuonna 2002 apurahan Alzheimerin taudin syntymekanismeihin ja uusiin hoitokohteisiin liittyvän post doc -tutkimuksen tekoon Eli Lilly -yhtiön tutkimuslaboratoriossa Yhdysvalloissa. Sittemmin hän on ollut mukana perustamassa kolmea tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa lääkekehitysalan start-up -yritystä: nykyisin monikansalliseen Charles River -konserniin kuuluvaa Cerebriconia, Medeia Therapeuticsia ja sen seuraajaa Aranda Pharmaa.

Koistinaho on johtanut ja kaupallistanut erityisesti keskushermostosairauksiin ja syöpään liittyviä varhaisvaiheen lääkekehityshankkeita. Nykyisin hän työskentelee myös Helsingin Innovaatiopalveluiden bio- ja lääketieteistä vastaavana johtajana.

Kuva: Kimmo Syväri, Itä-Suomen yliopisto